Pirtua, pulaa ja muiluttajia

Kimingin Nuorisoseuran näytelmä
Käsikirjoitus:Olli Möttönen
Ohjaus:Kirsi Sulonen
Esityspaikka:Uittokallio
Ensi-ilta:kevät 2017
Näytelmät tapahtumat sijoittuvat Karstulan kesään ja syksyyn 1930.
Eletään suurta yleismaailmallista pula-aikaa. Työttömien laumat kulkevat maanteitä
työtä ja leipää etsien. Yhteiskunta koittaa järjestää hätäaputöitä. Rakennetaan Soini-
Karstula maantietä,uusia teitä ja urheilukenttää suunnitellaan. Sanomalehtien sivut
täyttyvät pakkohuutokauppailmoituksista ja keinottelijat ostavat maatiloja
pilkkahinnalla.
Kansalaisodan traagisista tapahtumista on kulunut vain reilut kymmenen vuotta.
Karstula oli vahvaa valkoisten aluetta. Vapaussotaan lähdettiin lähes yhteistuumin
taloista ja mökeistä.
Oman varjonsa paikkakunnan ylle luo kuitenkin työväenyhdistyksen aktiivien
teloitukset. Nämä osin vaietut tapahtumat ovat säilyneet sukujen muistoissa pitkälle
näihin päiviin saakka.
Fasisismi on noussut valtaan Mussolinin Italiassa,Hitler kerää kansanjoukkoja
kaduille Saksassa. Suomessa Lapuan Liike on vahvimmillaan kesällä 1930.
Kommunismin vastaiseen talonpoikaismarssiin Helsingin Senaatintorille heinäkuussa
lähdetään joukolla myös Karstulasta. Muiluttajien reitti kulkee Lapualta Oinoskylän
Takkalan kautta kohti itärajaa. Kunnanvaltuuston vasemmistolaiset jäsenet
pakotetaan eroamaan kesken kokouksen.
Itärajan taakse Karjalan neuvostotasavaltaan lähtee vapaehtoisesti myös karstusia
Amerikasta uutta työläisten paratiisia rakentamaan.
Kieltolaki on voimassa mutta sen kunnioitus vähäistä. Pirtutrokarit kuskaavat
lastejaan Pohjanlahden rannikkokaupungeista sisämaahan Kokkola-Jyväskylä
valtatietä pitkin. Maakuntalehtien uutisointi Karstulasta käsittelee yleensä
pirtutakavarikoita,pontikkatehtaan hävityksiä ja miestappoja. Nimismies kieltää jopa
talkootanssien järjestämisen kun ne yleensä päättyvät veritekoihin.
Mutta elämä ei ole yhtä murhetta. Uudella työväentalolla Rantakalliolla ja
suojeluskunnan Suojalla näytellään ja pidetään iltamia.
Kimingin Uittokalliolle on rakennettu talkoilla keskellä pahinta pula-aikaa
nuorisoseurantalo.Juhlasali on Vaasan läänin seurantalojen suurimpia.
Syyskuussa Karstulassa pidetään suuri maatalousnäyttely.
Ja marjakesä on hyvä ja lakkoja ja mustikoita riittää niin köyhille kuin
parempiosaisille.
 
 
Yhteinen vasta itsenäistynyttä kansakuntaa yhdistävä tekijä on urheilu. Matti Järvinen
ottaa keihäänheiton maailmanennätyksen ruotsalaiselta takaisin Suomeen. Oikarilta
lähtöisin oleva Martti Luomanen hätyyttelee Paavo Nurmea ja Eino Purjetta 1500m:n
juoksussa ja tähtää Los Angelesin olympialaisiin 1932.
Näytelmä käsittelee karstusten elämää tänä dramaattisena kesänä ja syksynä.
Juonessa on siteiksi totta mutta perustuu enemmän paikkakunnan juttuperinteeseen ja
kirjoittajan mielikuvitukseen.
Näytelmä on hyväksytty Suomi100 juhlavuoden ohjelmaan.
Näytelmän henkilöt
Armas
paikkakunnan monitoimimies jolta käy sähkötyöt, tapiseeraus ja maalaus
ym.hommat. Hän soittaa haitarilla tanssit, valloittaa naisten sydämet ja sängyt ja
jättää lapsenruokot maksamatta.Veli teloitettiin talvella-18 ja Armas istui
maanpetostuomion Tammisaaren pakkoleirillä. Siellä sivisti itseään kun oli aikaa
lukea raamattua,koraania ja muita kirjoja.
Saima
pyykkäri ja kahdeksan aviottoman lapsen äiti joilla kaikilla on eri isä. Kaikki tehty
rakkaudesta,ei rahasta. Vaikka eno teloitettiin hän tasapainoilee hyväsydämisenä
herrasväen ja työväenyhdistyksen välillä.
Senni
yksi Saiman lapsista. Hän on verevä rakkauden nälkäinen piikatyttö. Toisin kuin
äitinsä Senni on luokkatietoinen työväen tytär.
Rovasti
ollut seurakunnan sielunpaimenena vuosikymmenet. Jääkäripojan kaatuminen
Tampereen hangilla -18 on katkeroittanut isän sydämen ja rovasti on kova Lapuan
liikkeen kannattaja
Ruustinna
miestään vapaamielisempi mutta ruustinnan roolin vanki
Aarne
kaatuneen jääkärin orpopoika. Juuri kadettikoulusta valmistunut isänmaallinen
kirkasotsainen upseeri joka haaveilee urheilu-urasta. Viettää lomaa pappilan
mummolassa. Sennin vanha leikkikaveri.
Lapuan nimismies
laillisuusmies mutta ei saa Lapuan miehille lakia
 
 
Martta
yksinkertainen leski,asuu Armaksen kanssa susiparina. Miesvainaa Armaksen
Tammisaaren vankkilakaveri
Tohtorinna
sukupuolitautia sairastava,yliseksuaalinen, suomenruotsalainen ,tohtorin vaimo.
Koittaa auttaa ja ymmärtää myös pula-ajan köyhiä
Päälotta
tiukka vanhapiikaopettaja
Roselund
ruukin patruuna,suomenruotsalainen,kunnanhallituksen puheenjohtaja
Lehtonen ja Möttölä
kunnanhallituksen maalaisliitolaisia jäseniä, isojen talojen isäntiä
Heino
kunnanhallituksen kokoomuslainen jäsen,kirkonkylän kauppias
Rasimus ja Hautanen
sosialistijäseniä,Hautanen huutolaispoika
Iso Musta
suojeluskunnan päälikkö,vapaussodan sankari.Talo aikanaan jääkärien,nyt
muiluttajien etappipaikka
Uuno
suojeluskuntalainen,huutolaispoika,torppari,nykyinen talollinen, lapualaishenkinen,
Aunuksen ja Viron retkien kävijä
Pehtoori
pappilan pehtori,eläimiin sekaantuja,sujeluskuntalainen
Lapualainen
kuljettaa omalla vuokra-autollaan punaisia ja muiluttaa samalla
Kauhavalainen
muiluttaja,isäntämies
 
 
Henkilöitä jotka eivät ole näyttämöllä mutta ovat vahvasti taustalla
Kaarlo
pappispariskunnan poika. Johti -18 teloituskomppaniaa ja ammutti ikä-ja
urheilutovereitaan. Menetti tapausten johdosta hermonsa
Yrjö
pappispariskunnan jääkäripoika,kaatui Tampereen valtauksessa -18
Toivo
Armaksen Amerikkaan muuttanut veli,lähtee Neuvosto-Karjalaan sosialismia
rakentamaan
Tohtori
mustasukkainen aviomies,Lapuan ja Karstulan nimismiesten osakuntakaveri
Nimismies ja pankiiri,veljeksiä
keinottelevat pakkohuutokaupoilla